Malli: Ottobre 4/12
Sain vision näistä haalareista jo alkusyksystä, mutta näiden valmistuminen otti aikaa ja hermoja, paljon, suurimmaksi osaksi aplikaatioiden takia. Halusin pojille saman tyyliset haalarit syyskäyttöön ja kauppareissuille pikkupakkasilla. Isompi 98cm ja pienempi 92cm, kummassakin hihoja ja lahkeita jatkettu muutama sentti.
Eurokankaasta aikaa sitten ostettu microfleece oli marinoitunut jo tovin kaapissa, olin tehnyt siitä aiemmin esikoiselle vauvana välihaalarin ja hatun, loppu oli jäänyt vaille käyttötarkoitusta. Kangasta oli sen verran niukasti, ettei se riittänyt huppuihin, kätköistä löytyi kuitenkin äidiltä jämäksi jäänyttä - ompeli joskus 10 vuotta sitten minulle hupparin, joten oikein vuosikerta kangasta:) - paksumpaa fleeceä. Pieni väriero kankaissa on, huppujen on mustempaa, mutta tuskimpa käytössä haittaa. Huppujen vuoreksi pääsi turkoosi ja lime tähtitrikoo, tilasin kankaat näitä varten mutta lopulta paidat niistä valmistuivat ensin:) Loppu haalarista on vuoritettu yksivärisellä trikoolla, lime tummanvihreällä ja turkoosi tummansinisellä. Resorit sekä selässä olevat aplikaatiot collegesta ovat sävysävyyn tähtitrikoiden kanssa ja vetoketjut taas fleecen kanssa.
Haalarissa on muuten nurjan saumat piilossa, mutta hihan- ja lahkeensuiden resorit on ommeltu vain renkaana kumpaankin kankaasen kerralla. Koitin piilottaa näistäkin saumat, mutta ulkopuolesta ei tullut riittävän siisti, joten päätin antaa periksi. Eihän näitä kuitenkaan ole tarkoitus käyttää toisinpäin:) Takana on taskut ja M -kirjain aplikaatio - tulee poikien nimistä jotka alkavat kummatkin M -kirjaimella, kuten koko perheen nimet - , nämä aiheuttivat eniten päänvaivaa. Tuo fleece on toiselta puolelta liukasta verkkarikangasmaista ja välillä ihan mahdotonta käsitellä. Aplikaatioihin oli tarkoitus tulla ympärillä rengas, mutta tukikankaista huolimatta se kupruili niin paljon, että päätin purkaa ne pois. Toisen olin ehtinyt ommella kokonaan ja toisesta puolet, aika homma oli ratkomisessa ja liimatun kankaan pois repimisessä, sain karhunkielen kanssa rapsutella pois liimoja ja kankaanpalasia.. Kokonaan ommeltuun jäi hiukan näkyviin neulanjäljet, mutta nyt kun haalareita on jo hetki käytetty ovat neulan jäljet kadonneet aika hyvin. Itse kirjainkaan ei ole kaikkein siistein, pikkuisen kupruttaa ja ompelujälki on mitä on, mutta kelpaa minulle:)
Kaveriksit haalarit saivat vielä ruttupipot huppujen vuorikankaista, pipot on vuoritettu valkoisella trikoolla kankaan säästämiseksi. Isompi poika esittelee pipoa ja haalaria yhdessä, pienempää en enää saanut pysymään paikallaan pipo päässä niin kauan että olisin ehtinyt kuvaa räpsäistä:)
Kaikenkaikkiaan olen hyvin tyytyväinen haalareihin ja pipoihin, kovassa käytössä ovat olleetkin valmistumisesta asti:)
Tosi hienot haalarit ja kivat pipot
VastaaPoista