Neulan alta (ja vähän koukultakin): Huppumekkoa ja lahjuksia

Blogin puolella on ollut tovin hiljaisempaa, ommeltua ja väkerrettyä on tullut tasaisesti kokoajan, kuvaamiseen ja kirjoittamiseen ei sen sijaan ole oikein ollut aikaa. Taustalla on hieman muutoksia omassa elämässä, vajaan kolmen vuoden kotiäitiaika alkaa olla takana ja maanantaina olisi edessä ensimmäinen päivä toimistolla:) Nähtäväksi jää kuinka paljon jatkossa riittää aikaa käsitöille:)

Taannoin oli ompeluryhmässä keskustelua siitä minkälaiset kankaat, niin materiaalilta kuin kuosilta, sopivat aikuiselle naiselle. Jäin silloin miettimään, että kummasti nykyään tulee puettua värillistä ja kuosillista vaatetta vaikka ennen se vaatekaapin sisältö oli musta ja musta. Monelle lapsekkaat kuosit olivat eiei -listalla, samoin materiaalina velour. Itse kuitenkin tykkään velourista, pääsääntöisesti kotihousuissa ja vetoketjullisissa huppareissa, mutta myös muutama tunika on eksynyt vaatekaappiin. Vedän myös rohkeasti päälle niitä lapsekkaita kuoseja, eihän aina tarvitse olla niin vakava, eihän? Ja jos kangas on suloista eikä oikein sovellu pojalle niin kenen muun ylle sitä laittaisin kuin itseni:) Tässäpä siis kissa ja sieni velourista hupullinen tunikamekko, myönnän kyllä että tämä on enemmän kotoilu vaate kuin toimistolle laitettava, vapaa-ajalla pitää ollakin pehmoista, lämpöistä, mukavaa ja suloista päälle laitettavaa:)

Malli on oma hahmotelma, samainen kuin kettutunikassa, mutta lisättynä huppu ja taskut. Etukappale kuosillista velouria, takakappale, hihat sekä huppu yksiväristä suklaanruskeaa - tuo yksivärinen oli hiukan kuosillisen pohjaväriä vaaleampi, mutta ei kuitenkaan liian silmäänpistävästi -. Huppu on vuoritettu oranssilla trikoolla ja kantattu ruskealla resorilla, myös taskut on kantattu tuolla samaisella resorilla.

Sovituskuva on tänään luokkaa päätön plus extra malli, isomman pojan mielestä se nyt ei vaan sopinut että vain äitiä olisi kuvattu:)

Malli: oma
Kangas: Kissa ja sieni velour Selia, suklaanruskea velour Pompula, oranssi trikoo jemmoista ja ruskea resori paikallisesta

Sitten hiukan lahjuksia tammikuulta.

Poikien papalle - minun isälleni - syntymäpäivälahjaksi karkkipurkki, johon ompelin eteen essun kertomaan kenen purkki on:) Pikkusiskokin voisi kuulemma ottaa tällaisen:)

Ruutupuuvilla kierrätetty vanhoista verhoista, valkoinen puuvilla taskussa kierrätetty vanhasta lakanasta ja luonnonvalkoinen kanttinauha äidin jemmoista saatua. Taskun teksti ihan tavallisella tussilla kirjoitettu, tuskinpa on pesuun menossa;) Malli on tässäkin oma.

Poikien mummulle - minun äidilleni - patahanskat ja -laput sekä virkatut tiskirätit. Hanskoissa ja lapuissa päällä vanhasta pussilakanasta kierrätettyä puuvillaa, joka vahvistettu silittämällä tukikangas nurjalle. Vuorena fleeceä, sekä lapuissa vanhaa neulos kaulaliinaa, niin monta kerrosta etten edes muista.

Malli on oma, pikkusen sai miettiä kaavoittaessa patahanskoja, halusin sellaisen ettei peukalon juuren tule saumaa - niin monta kertaa polttanut sen juuren ottaessa kuumaa peltiä uunista.. - ja että kävisi kumpaankin käteen ettei tarvitse katsoa kumpaan hanskan kiskaisee. Hieman jatkokehitystä voisi tehdä peukalon osalta - joka ei muuten näy kuvassa.. -, ja lyhentää tuota osuutta hiukan. Pannulaput tein reilun kokoisiksi, inhoan niitä pieniä lappusia joiden kanssa palaa sormet! Patalaput on kantattu turkoosilla kanttinauhalla, joka olisi saanut olla himpun verran leveämpää jotta olisi saanut ommeltua siistimmin, mutta varastosta ei löytynyt parempaa yhden aikaan yöllä:D Ja valmisti piti olla seuraavaksi päiväksi:)

Lisänä kaksi virkattua tiskirättiä, vihreä sävyinen Novitan bambua ja beige jotakin puuvilla lankaa. Malli kummassakin oma, beige on kuvassa kaksikerroin ja virkattu vuorokierroksin kiinteitäsilmukoita ja pylväitä. Vihreä on pyöreämmän mallinen ja en edes enää muista miten sen virkkasin:D