tiistai 4. joulukuuta 2012

Neulan alta: Pikkuruisia vaatteita

Ensin alkuun: kaksi lukijaa, jeij! En siis ole yksin täällä;) Ja asiaan..

Malli: Mekkotehdas blogista mini-Riine mekko ja rocKing´s sKidi blogin Elisan kaavoittama jumpsuit
Kangas: Vanha akryyli villapaita, vetoketju ja nepparit omasta jemmalaatikosta

Nämä Disneyn Animators Collection nuket ovat niiin ihania, oikein harmittaa ettei näitä ollut silloin kun itse oli pieni:) Kun näin näitä ensimmäisen kerran, oli ensimmäinen ajatus: voi harmi kun meillä on vain poikia. Mutta sitten: onhan meillä kummityttö, voisinhan itsekin ottaa tällaisen vaikka vaan koristeeksi ja voivathan pojatkin leikkiä nukeilla. Lopputulos: Yksi Merida talossa, yksi Ariel paketissa odottamassa aattoa ja uutta pientä äitiä avaamaan pakettia sekä yksi Jasmine odottamassa noutoa kotiin. Merida on aivan ihana ja isompi pojista tuntuu nyt ainakin alkuun hyvinkin kiinnostuneelta nukesta. Äidin "punatukkaista tyttöä" viedään välillää sellaista vauhtia, että hirvittää ja oli pakko sitaista hiukset kiinni ettei mene heti ihan pilalle:) Poika tulee välillä pyytämään "tyttöä" leikittäväksi ompeluhuoneesta:) Ja voi, olisin niin voinut ottaa vaikka melkein kaikki nuket, mutta kun niitä tyttöjä ei talossa ole, niin ei ollut tarpeeksi tekosyitä näiden ostamiseen.. No onpa ainakin kaksi kaunokaista:)

Suunnitteilla on kummitytön joululahjaan lisäksi ommella pienelle äidille ja tytölle samanlaiset mekot, joten pitähän sitä hiukan harjoitella näiden pienten vaatteiden ompelua:) Saksien alle joutui ensimmäiseksi minun vanha akryylinen neulepaita, joka ei ole koskaan ollut kiva käyttää.. Oli muuten huono valinta ensimmäiseksi materiaaliksi, vaikka kivojahan niistä lopulta tuli. Neulos oli todella liukasta ja kun oli pakko ommella saumurilla ettei purkaannu - ei, en jaksa alkaa huolittelemaan erikseen ompelukoneella saumanvaroja -, niin meinasi useampaan otteeseen tuo mekko lentää roskiin. Kaikenlisäksi mekko näytti tekovaiheessa aivan kamalalta, saumat olivat järkyttävän paksuja eikä etuosa laskeutunut ollenkaan. Mekossa on takana kaksi käsinkiinnitettävää nepparia ja tikkaukset tehostuksena mustalla. Jämistä surautin nopeasti ilman mitään sen kummempaa mallia sukat mekon kaveriksi.

Jumpsuit oli sitten jo hieman helpompi tapaus; neuloksen liukkauteen oli jo tottunut ja sauman olivat suurin osa pidempiä ja suoria. Vetoketjukin meni ongelmitta ensimmäisellä kerralla hyvin paikalleen. Haalarissa on hyödynnetty paidan juostimia helmasta hihan- ja lahkeensuissa sekä pääntieltä hupun reunassa. 

Ja mitähän sitä sitten seuraavaksi? Kaikenlaisia kangaspaloja löytyisi, mistä saisi ommeltua nukelle jotain.. Mies tosin kysyi jo mekon kohdalla miksi sitä ompelen:D 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti